Blogin päivittely on jäänyt nyt vähän vähemmälle kun jokapäivältä melkein tulisi samaa kävelyköpöttely postausta ( tylsääää....) :)
Ritken varamies on ollut myös nyt pienellä lepotauolla harmillisesti ja ratsastukset ovat kaikenkaikkiaan jääneet vähemmälle.
Mutta toisaalta oon nautiskellut puuhailusta muuten heppasten kanssa.
Valmentautumisesta ja kisaamisesta tulee aina miulle pientä painetta ja stressiä vaikka homman yrittää pitää kuinka hauskana ja kivana harrastuksena. Tottakai myös onnistumisen fiiliksiä tulee jotka kantaa eteenpäin mutta myös jännitystä varsinkin kilpailuissa kun mennään näytille ja arvioitavaksi muidenkin kuin tuomariston silmien alle :) Kivaa siis vaan välillä höösätä ja tupsutella hevosten kanssa ilman paineita, tulee ihan pikkutyttöajat mieleen :D
Hih ,miulla on nyt oma hoitohevonen, karvainen kummilapsi Ava. Tänään käytiin taas 8 kk vauvan kanssa kolmatta kertaa ilman vetoapua kotipihan ulkopuolella kävelemässä kaksistaan. Jännää oli, ja matkalla ohitettiin pelottavat pulkka, potkukelkka ja polkupyörä + postilaatikot ja roskis. Ava on juuri vieroitettu joten kaiken uuden lähestyminen ilman mamman turvaa on jänskää, miun pitää nyt ihmisenä luoda se turva ja johtajuus jotta varsuli kokee olonsa mukavaksi.
Hirmu hienosti meni! Tarhassa vielä putsasin vapaana olevan Avan kaviot ja koputtelin niitä jäljitellen vasaran naputtelua ja rapsuteltiin toisiamme. Hirmu hyvin Ava antaa koskea jokapuolelle, pää tai mahanalus ei tuota ongelmia. Ja väistää painetta, olen siirrellyt tyttöstä kyljistä sivulle pohjeapuja jäljitellen.
Bongå oli myös hieno tänään, kekkasi puolipidätteen muutaman toiston ja sokeripalan jälkeen :)
Terkuin Niina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti