Hubsin kisoissa väistin peruuttavaa autoa tien penkereelle jossa oli teräväreunaista sepeliä - Pikkis astui oikealla etusella murikan päälle ja lensi nenilleen. Verkassa oli outo siitä jalasta muttei ontunut, aattelin että on vaan satuttanut kavion pohjan tai linksauttanut jotain.
Eilen sitten koko totuus paljastui kun vein kolmatta viikkoa ontuvan hevosen klinikalle - kavioluun murtuma. 4-6kk lepoa.... ja muuta mukavaa löytyi myös joka selittää minkä takia hevonen ei vaan halua tulla takasilleen kunnolla vaan jää etupainoiseksi.
Nyt on takki aika tyhjänä. Rakensin Pikkikselle kuntoa koko vuoden - yhdet kisat - hieman epäonnea ja pam!
Taas yksi hassattu kisakausi ja karmiva pettymys.
Onneksi meillä on hyvä kenkääjä joka tuli eilen vapaa-ajallaan lyömään P:n sairaskenkään iltamyöhällä, suurkiitokset Karille!
Pikkis saa nyt nauttia kesästä tammansa kanssa, syksymmällä on sitten päätösten aika mitä teen jatkossa.
Vaikka kavioluu luutuisi oikein muut ongelmat ovat varjostaneet meitä koko vuoden. Hevonen toimii ehkä yhden ratsastuskerran - seuraavalla on niin kipeä tai jäykkä että juoksee vaan alta kipua karkuun. Kuntoutusta ja taas kaiken uudelleen rakennusta pimeimmässä syksyssä ja ties millä pohjilla kun maneesia ei ole....
Näillä tunnelmilla blogi jää nyt tauolle. Mukavaa kesää kaikille ja muistakaa nauttia ajoista jolloin hepat on terveitä ja kaikki on hyvin :)
Terkuin Niina
