Picolino

Picolino

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Hyviä fiiliksiä!

Pikkis valmiina päivän maastopläjäykseen

Lauantaina käytiin taas Hubsilla treenaamassa. Päivän päätehtävänä oli pitää hevonen sisäpohkeen ja ulko-ohjan tuella kaikissa tehtävissä mitä tehtiin, läpi niskasta pehmeänä sisäohjalle.
Tehtiin siirtymisiä ja voltteja joissa hevosen piti pysyä pehmeänä sillä ulko-ohjalla ja loppuun avoa josta sulkuun ja takas avoon pitkin diagonaalia ravissa ja laukassa. Kaikki vetreyttävinä jumppatehtävinä melko loivalla poikituksella ja vähäisellä ristiinastunnalla. Hitsi oma ratsastus joutui kunnon syyniin - puolipidäte - valmistele - suorita - puolipidäte jne... ja mie oli auttamattomasti hidas omissa avuissa tai ratsastin linjat miten sattuu/oikoilin valmistelevan kulman joka oleellinen ennen sujuvaa avo -sulkuyhdistelmää.
Pääteema oli siis jälleen - RATSASTA, anna hevoselle tehtäviä, älä jätä yksin - kerro mitä haluat ja vie asiat loppuunasti. Yhtään etupainoista siirtymistä ei kannata suvaita itseltään vaan nekin pitää ratsastaa loppuunasti tai uudestaan vaikka vatsalihakset huutaa hoosiannaa ja hevonenkin tuntuu jo alla väsähtäneeltä. Ja lepokäynnissä ohjat kokonaan pois, ero puolipitkällä ohjalla haahuiluun selväksi jolloin hevonen tietää että ok nyt levätään vailla vaatimuksia ilman että köröttelen kyydissä päämäärättömästi epäselviä merkkejä antaen.
Jessus, loppuun Pikkis vertyi taas kunnon paraatiraviin mutta mie olin jo ihan puhki enkä jaksanu enää pitää itteäni ryhdissä vaan heiluin perunasäkkinä jalat irti hevosen suussa roikkuen. Taas osuva kommentti: nyt kun hevonen liikkuu anna sen liikkua isosti, on hyvä että ohjalle tulee painetta ja hevonen haluaa mennä. Oma fyysinen kunto pitää saada sille mallille että jaksaa ratsastaa myös kun hevonen todellakin liikkuu lopputunnista ettei rankaise sitä liikkumisesta. Hitsi tosi hyviä vinkkejä taas ja Pikkis sai taas superkehut laadukkuusdestaan ja hienoudestaan :)

Tänään käytiinkin tallikaverin kanssa tunnin käyntimaasto palautteluna ja seuraavat kaksi päivää ainakin luvassa kevyttä liikuntaa ja loppuviikosta taas kotiläksyjen ratsastamista ja lauantaina Hubsille.

Rinnakkaisprojektina ratsastelen nyt suokkitammaa jolla tavoitteena kantakirjaus ja aluekisailu koulupuolella. Ihanan oppivainen herkkistamma, samoja oppeja kun Pikkikseen kokeilin tänään ja heppa suli alle tyytyväisenä päristellen. Kyllä se vaan niin on että todellakin hepat on sellaisia millaisiksi ne ratsastamme, toki jokaisella on omatkin hankaluutensa ja huonot päivänsä mutta pääpiirteittäin noin se vaan menee :) Mitä enemmän ja erillaisilla hevosilla kun oon ratsastanut asia on käynyt paremmin selväksi, siellä peilissä se "syyllinen" majailee :D

tiistai 21. tammikuuta 2014

Pakkaset paukkuu

Pikkis kotiutui uuteen talliin taas yllättävän hyvin. Ruokaa, seuraa ja sopivasti liikuntaa niin heppa on tyytyväinen paikassa kun paikassa :D Mie olen niin yllättynyt tuosta hevosesta, luulin että se on turvallisia rutiineja ja tuttuja ympyröitä ylikaiken rakastava otus mutta herkkiskuoren alla asuukii suuri seikkailija joka nauttii uusista paikoista ja tilanteista. Maastossa P monesti ehottelee miulle polkuja joilla ei olla vielä käyty ja on ihan intona tutkimassa uusia paikkoja ja kavereita. Rekulla nuuski vierustoverin kaltereiden läpi ja kävi syömään kaikessa rauhassa. Puruista hännässä päätellen yöllä on pötkötelty oikosenaan ja tarhassakin haisteltiin kaikessa rauhassa Alvarin viestit ja tänään paistateltiin päivää silmät lumpallaan :D

Kaakon Ferrarin sviitissä kuukauden visiitillä :D Hei ja miulla on 2 ikkunaa!
Ihan kaksistaan isossa maneesissa keskellä päivää :)



Näitä ei voinu vastustaa, turkistöppöset x 4 :D

Eilen ratsastin Pikkiksen pyöreänä ja matalana, muutamia pätkiä kooten korkeammassa muodossa ja taas matalana. Mie oon paljon miettiny miten verkata sitä, usein olen vaan heittäny ohjat melkopitkiksi, ilman painetta jalalla ja hevonen on päässyt etupainoiseksi ja selättömäksi. Usein on se olo että jos alan ratsastaa liian äkkiä jalalla tuoden painetta ennenkuin heppa on vertynyt kunnolla se jännittyy jalkaa vasten. Eilen kokeilin Mersun ohjeilla ensin työstää käynnissä väistöjä ja kaarevia uria ratsastaen kuitenkin jalalla pitäen hepan selkä, lavat ja vatsalihakset ylhäällä kevyellä tuntumalla ja edestä pyöreänä. Samaa ravissa ja laukassa asetellen välillä ulos, välillä sisään - hepan pitää kantaa itsensä vaikka pidemmässä ja matalemmassa muodossa mennäänkin. Pörryyteltiin myös lisäyksiä ja siirtymisiä jotka on parantuneet huimasti laukasta raviin ja käyntiin! Ja pidätteet menee hienosti läpi, siihen olen tosi tyytyväinen ja toisaalta myös kaasu toimii. Oman jalan, käden ja istunnan vaan pitää olla huippunopea paine-paine pois jotta hevonen ei turru avuille ja kokoajan pyrkiä tekemään asiat pienemmillä avuilla- noissa miulla vielä petrattavaa.
Laukkojen jälkeen vertyi mielettömään hienoon raviin, tehtiin kunnon paraatipätkiä joissa hevosen voima todella tuntui pepunalla kun takaset oli elastisina jousina vatsan alla ! Laukka on varmaan Pikkikselle se paras vetreyttäjä kunhan ei vaadi verkkalaukassa isoa liikettä alkuun vaan antaa hevosen vertyä omaa tahtiaan. Ja näillä pakkasilla lihakset erityisen kylmät ja jäykät ulkona seisomisesta joten varovainen pitää olla ja antaa hevoselle aikaa.

Mutta hienoja fiiliksiä, Pikkis viihtyy kuitupohjalla todella hyvin ja liikkuu ihanan rennosti ja elastisesti. Nähtäväksi jää liikkuuko ulkokentillä koskaan noin rennosti talvella vaikka lunta olisi hyvin ja kentänpinta näennäisesti hyvä. Mutta nautiskellaan nyt kuukausi huippupohjasta :)


perjantai 17. tammikuuta 2014

Halpis BOT ja muuta tohinaa

Kauralla täytetty ex-tyynyliina on action

Raukea, pehmeä katse...

Silmät lumppaa...
Pikkis pääsi testailemaan kauratyynyjä jotka ompelin sille: vanha puuvillainen tyynyliina puoliksi - sisälle ihan tavallista kauraa - tyynyliinan saumat umpeen ja jo on kotikutoinen BOT valmis :D
4 minuuttia lämmitystä mikrossa ja käyttövalmis! Pikkis testaili kauratyynyä eilen ennen ja jälkeen treenin ja tuntui toimivan kun hevonen rentoutui lähes uneen. Siirtelin tyynyä läpi koko selän ja päällä vielä villaviltti joka levitti lämpöä laajemmalle. Ainut miinus oli luonnollisesti tyynyn sisältö : mehukkaasti höyryävä kaurapussi pepunpäällä aiheutti alkuun hämmennystä  :D

Eilen käytiin valkuissa lähitallin maneesissa ja Pikkis oli ihan superhieno kun istuin itse ryhdikkäästi pepunpäällä kantaen oman pääni vartalon jatkona ja yritin sinnikkäästi pitää rintakehän auki ( ei olkapäitä eteen kyyryyn).
Mutta kuinka vaikeaa onkaan ratsastaa suoraan säilyttäen hevonen  jalanedessä, pehmeällä tuntumalla ja suorana! Takaa aktiivisena sitomatta edestä liikaa...
Mutta siirtymiset laukka -ravi, laukka -käynti on parantuneet huimasti yllättäen kun en jätä hevosta yksin, valmistelen siirtymisen ja kerron heti siirtymisen jälkeen mihin mennään ja missä temmossa enkä vaan jää jalat irti killimään ja hevonen ratkoo itse suunnan ja vauhdin kun ei muuta voi. Ja pidätteet menee läpi - pääsen myötäämään :D  Paljon on vielä työtä miulla asioiden oivaltamisessa - miten pyydän, miten ajoitan avut, milloin myötäys, puolipidäte, liikaa, liian vähän..... mutta kaikessa hankaluudessaan tuo on tämän homman suola ja eteenpäin ajava voima ainakin miulle - koskaan et ole täysin valmis!

Ja maastoilut.... hallelujaa tänään käytiin yksin pilkkopimeässä metässä ja pelloilla tunnin kävelymaasto! Käsittämätön tyyppi! Vastaan tuli pulkkaa, traktoria, autoa... ja paras juttu kävi eilen maneesilla: keskityin niin pitämään pään pystyssä katse kattovaloissa että hevosen kylki ja miun jalustin osui maneesin laitaan kumahtaen ja irrottaen kunnon lumikasan liukumaan muovikatetta pitkin - ei pakoonsyöksyilyä tai  sinkoamista! Toivottavasti tuosta saavutetusta luottamuksesta on apua myös kisakentillä :)

Sunnuntaina esissä muutto kuukaudeksi Rekulle alivuokralaiseksi, kiva päästä välillä treenaamaan maneesiin varsinkin kun ulkokentät on nyt aika koppurana.

Huh tulipas kunnon ihqupusihali -postaus mutta eilisestä niin hyvät fiilikset että ihana vähän makustella välillä onnistumisia. Ja Pikkis on vaan niin <3  Loistava opetusmestari!


Kesäisiä muisteloita


Ratsastushan ei ole urheilua... ;)


Innokas poseeraaja :D

tiistai 7. tammikuuta 2014

Netistä poimittuja

Muutama hyvä artikkeli/blogikirjoitus/video löytyi taas, laitetaan siis jakoon :)

Kulmien ratsastaminen:  http://kootussaravissa.blogspot.fi/2014/01/4-ratsastatko-kulmat.html

Hubertus Schmidtn huippuhyvä artikkeli Building power in relaxation:  http://www.equisearch.com/horses_riding_training/english/dressage/building_power_in_relaxation_091709/2/

Carl Hester kuuman oriin selässä, hauskat välikommentit https://www.youtube.com/watch?v=nRBfvSVlmE8

Carl Hester ratsastaa toisen kouluttamaa ja ratsastamaa hevosta, vinkkejä https://www.youtube.com/watch?v=yT59d80KNGU

maanantai 6. tammikuuta 2014

Tammikuinen maasto ja palauttelua

Eilen oli tarkoitus mennä ihan normi valkka Iinan kanssa mutta Pikkis tuntui todella jäykälle ja haluttomalle liikkumaan mitä se ei yleensä ikinä ole ollut. Viimeiset 2 viikkoa onkin treenattu aika intensiivisesti ja pohdiskelin jo torstain kokoamisten ja keskiravien jälkeen että kuinhan hapoilla ollaan loppuviikosta... ja hapoilla ollaan :P

Normitreenit vaihtui eteen-alas rentoiluksi ja pyöreänä läpi selän himmailuksi jossa Pikkis liikkui hyvin. Miulle istunta treeniä että pidän jalat hiljaa yläpohkeesta asti, istun ryhdissä vaikka hevonen venyttää eteen ja lähden liikkeeseen lantiolla mukaan vain sen verran kun heppa liikkuu.

Tämä viikko ja tarvittaessa myös seuraavaa palauttelua hevoselle sitä kuullostellen milloin on halukas taas kantamaan ja kulkemaan kootumpana. Antoi torstaina itestään 110% ja yritti kaikkensa ja ylikin minkä tämän hetkisellä lihaskunnolla jaksaa. Ja mie uskon että välillä pitääkin vähän ylittää jaksamisen rajat ja mukavuusalue jotta saadaan kestävyyttä ja voimaa rakennettua  :)

Video tämän päivän maastokävelystä( kuka idiootti kuvaa kamera pystyssä videota....):


Eka yli tunnin maasto kahdestaan hevosen kanssa "keskellä ei mitään" pitkin ohjin ja ravipätkiä kanssa :D
Eipä uskois videosta että on tammikuu! Mutta eipä ole valittamista heppaharrastuksen puoleen näissä keleissä, pohjat superkunnossa ja lämmintä :)

torstai 2. tammikuuta 2014

Hämärää kuvamateriaalia päivän kivoista treeneistä

Ainut otos miusta ratsailla josta saa selvää :D

Viimeisen lomapäivän kunniaksi kävin taas kuluttamassa Sporttipassia Katin treeneissä. Kuvauskaluston ollessa hieman hataraa liikekuvista tuli puuroa, muutama alkukäynti kuva ulkoa sentään onnistui.

Hirmu hyvää perusratsastuksen treeniä jota mie kaipaan nyt paljon - suoruutta ja hevosen ratsastamista sitä jumpaten ja tosiaan ratsastaen jättämättä yksin tekemään päätöksiä.
Alkuun tehtiin keskikäynnissä kuolaintuntumalla vasta-asetusta sisään josta suoristus -> myötälaukan nostoja ja takaisin käyntiin - lyhyissä pätkissä alkuverkan tapaisesti. Hirmu hyvää takapään vahvistusta jolla sai samalla hevosta suoristettua ja ulko-ohjalle. Ja tosi hyvä tehtävä etten taas jättänyt hevosta yksin ilman jalkaa vaan sen piti kantaa miut siirtymisen läpi rohjahtamatta etupainoiseksi, vastata pidätteisiin ja malttaa odottaa laukka-apuja vaikka olin jo suoristanut - ihan nappiharjoitus meille!! Ja hyvä pointti on myös ettei ole huono juttu jos hevonen alkaa tarjota ja ehdotella (= ennakoida) asioita tehtävän edetessä - tuosta voi rakentaa herkkyyttä ja tehdä asiat aina pienemmin ja pienemmin avuin :)

Toisena treeninä ravin vaihteiden säätelyä keskiravista koottuun raviin ihan uraapitkin. Oman jalan pitää olla nopea mutta kevyt jotta aktiivisuus säilyy kootussa ravissa, ohjalle ei saa jäädä roikkumaan vaan pidäte - peräänanto ja oma istunta pois lavoilta takasten päälle jolloin polle saa tilaa nousta lavoilla miun eteen - josta taas harjoitus/keskiraviin. Pikkis vastasi pidäteisiin ihanan kevyesti istunnalla kun päästiin molemmat jyvälle ja lähti jalasta lähetettynä eteen - ihan unelmaa! Samaa treeniä vielä lävistäjällä jossa Pikkis ainakin ennakoi tulevaa lisäystä - mentiinkin ihan mummohölkkää josta keskiraviin ja takas. Taas nousi esiin että lisäyksissä oon jättäny hevosen ilman tukea ja heittänyt vaan ohjan pois ja vielä itse valahtanut etupainoiseksi - ja hevonenhan on seurannut miuta ja romahtanut myös jolloin tahti katoaa ja pusketaan eteen pitkänä holtittomasti.

Eli taaskaan heppaa ei saa jättää ilman jalkaa tai ohjaa joilla vaalitaan myös lisäyksissä tasapainoa.

Varmaan joillekkin teistä ihan perusasioita ratsastuksessa mutta miusta on ihanaa purkaa asioita paloihin ja löytää sieltä syy-seuraus suhteita :)  Aiemmin varmaan oon myös ratsastanut pienempiä ja pienempiliikkeisiä hevosia joiden kanssa putputellessa valmistelu ja asioiden tekeminen huolella ei ole noussut niin tärkeäksi kun voltille on mahtunut pyörimään pienemmälläkin valmistelulla - nyt ison laivan selässä on pakko opetella huolelliseksi tai paatti purjehtii minne sattuu :D

Sunnuntaina Iinulin treenit ja ens viikko kevyempää palauttelua.


Edustuskuvien aatelia :D


Lisää kuvateksti