Picolino

Picolino

lauantai 28. syyskuuta 2013

Mikä on kun ei taidot riitä...

Tänään mentiin valmennus kotitallilla Paken ohjauksessa. Mie olin liian kova ja jännityin kun hevonen jännittyi, jäin vaan pitämään ohjia passiivisesti  käsissä ja puristelemaan reisillä/jaloilla :/
Kokosin ihan liikaa vaikka vähempikin riittäisi tässäkohassa, hain kai liian äkkiä sitä samaa fiilistä mikä on pidemmälle treenatulla kuntonsa ja lihaksistonsa puolesta valmiimmalla hevosella. Karmea suorittaminen iski päälle!

Huomasin että pääsen jo jyvälle hevosesta kun pörrätään pääty-ympyröillä mutta kun tehdään tehtävää alan vaan ratsastaa tehtävää - en hevosta! Kaikki pehmeys ja hevosen signaalit jäävät huomioimatta kun mietin vaan seuraavaa volttia, hemmetti ko onkin hankalaa!

Lopputunnista pääsin jo vähän fiiliksiin kun tajusin viimein antaa kädellä myöden ja valmistella asiat kunnolla sekä ASETTAA pehmeästi, pitää käden pehmeän elävänä  ja istua siellä liikettä mukaillen.

Vastalaukat kulmankatkaisusta onnistuivat jo kohtuullisesti, volteilla löytyi hyvä rytmi ja tasapaino ja lopussa tosiaan kivaa rentoa ja letkeää menoa :)

Huomenna jatkuu, toivottavasti tänpäiväsestä oppineena rennommissa fiiliksissä :) Älä jäädy jos hevonen jäätyy :D

tiistai 24. syyskuuta 2013

Suoruus, rentous, tahti....

Tänään treenattiin Sannan koutsauksessa miulle pepputuntumaa kumpi takajalka kantaa painoa enemmän ja milloin hevonen vetää sisäkyljen volteilla sisään ja ylös ja nostaa sisälavan ylös ( = taipuu  sisäpohkeen ympärille kaatumatta jalalle kylkimyyryssä sisäkylki pullistuneena) ja milloin ulkokylki venyy ja hevonen levittää takaset jotta tasapaino volteilla säilyy ja se paino siellä ulkojalalla jotta tukipilarina se mahdollistaa sisäetusen laajemman irtonaisen liikkeen ja sisätakasen aktiivisuuden.
Samalla haettiin tilannetta jossa voin ottaa ratsastajana ulko-ohjan käteen ja ulkojalan käyttöön kun hevonen on niin suora tai ulkokylki suuremmalla kaarella kulkevana ja taipuvana tarjoutuu miun jalalle ja kädelle. Jollei hevonen taivu sisään kunnolla ja suoristu oikein ei ulkona ole mitään mitä ottaa.

 Kun Pikkis löysi koipensa oikein ja taipui molempiin suuntiin ja suoristui pongahtamatta samantien jännittyneeksi ja pysyi ylälinja pyöreänä ihan löysällä ohjalla kuten videossa näkyy. Ja jäi istunnan alle keinumaan ilman painetta ohjasta liikkuen isona ja pyöreänä kropan läpi. Hieno hevonen joka opettaa ettei jalalla vaan voi hätistää loputtomasti kohti kovaa kättä -tuosta P vaan jännittyy ja kovettuu.

Tavoitteena siis tällä kaikella on että hevonen oppii itse hakemaan tasapainonsa ilman että ratsastaja kantaa sitä läpi liikkeiden :)

Videolla oisin voinut tarjota jo paremmin tuntumaa ohjalla koska hevonen sitä haki itse jännittymättä. Ja vieläkin oon vähän hidas oikaisemaan ja suoristamaan kun hevonen jo taipuu ( vars. oikeakierros jossa turhan paljon pusken sisäjalalla ja sisään asettavalla ohjalla kun voisi jo suoristaa ulko-ohjalla) ettei mene turhaan ylitaivuttamiseksi jolloin tasapaino menee kaarteissa. No mutta pikkuhiljaa :D

Maneesin muovit paukkui ja läpsyi tuulessa ja viereisellä laitumella vedettiin laukassa tättärää mutta pysyttiin pyöreänä ja rentona - oon supertyytyväinen jo siihen tämänpäivän antina  :)




Jumppaa asettamalla hevosta ulos ja samalla miulle tuntumaa siitä kun painoa pitää kääntää enemmän ulkoa sisälle ettei ulkojalka kanna taas liikaa ja hevonen kaadu ulos - ulos asettamallahan se paino saadaan keikautettua sisätakaselle ;)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Voihan suoruus....

Pikkiksen kanssa ollaan treenailtu taas samojen aihepiirien parissa kuin aiemminkin. Miun pitää vahtia lapoja ja tunnustella kumpi takanen kantaa enemmän painoa tai työntää suorilla urilla enemmän, lapoja siirtelemällä hevosen painopistettä voi keikauttaa niin että ristikkäinen takanen saadaan työskentelemään enemmän - haussa siis suoruus eli suoralla molemmat lavat ylhäällä ja takaset työntävät yhtäpaljon ja kaarteissa paino ulkojalalla jotta sisäetunen saa ilmaa alleen ja sisätakanen on tarmokas ja alla - hevonen kääntyy ja taipuu... kuulostaa hankalalle ja sitä se onkin ollut - lapoja pitää tosiaan kytätä ja harva hevonen on tasavahva molemmilta puolilta.
Kyrakin taisi kirjassa mainita että hevosen lapoja ja etuosaa on helpompi hallita kuin moottoria eli takapäätä ja tottahan se on. Ja ne lavat pitää olla ylhäällä jotta samalla hevonen nostaa koko ylälinjaansa ryhdikkäämmäksi vatsa ja selkälihaksilla ja oikeilla kaulanlihaksilla ( ei alakaulaa kantamassa kaulaa ja päätä) ja samalla takaset mahtuu vatsan alle koukistelemaan kun kokka on ylhäällä - hevonen siirtää painoaan takasille ja aktiiviset takajat alla nostavat etuosaa edelleen keveämmäksi.Ja kun lavat + selkä + vatsa  on ylhäällä ja takaset alla ei ratsastajakaan jää kuoppaan vaan nousee hevosen lihasten mukana ja liikkeissä on helpompi istua. Tai näin mie olen asian tähänmennessä ymmärtänyt, varmaan paljon ymmärrettävää, muutettavaa ja opittavaa riittää lisääkin :)

Pätkittäin jo saan aika hyviä fiiliksiä miltä tuntuu kun menee oikein, olen vaan vielä liian hidas korjaamaan ajoissa ennenkuin paino putoaa väärin ja hevonen jäykistyy toiselta kyljeltään ja kovettaa itsensä. Ja tuon oman istunnan kyttääminen siinä sivussa vielä :D

Huh heijaa, Pikkis pistää miut kyllä kunnon kouluun - miekun luulin et osaan jo ratsastaa edes perusasiat - oon kilpaillu jo ja kaikkea.... mutta isolla liikkeellä varustettu elastinen ja herkkä hevonen onkin ihan eri lukunsa. Sinne kyytiin en voi vaan mennä ja ottaa ohjia ja paukutella menemään - tuolla tyylillä hevonen vaan jännittyy kovaksi ja elastisuus katoaa tai show-ravi nostelee päätään.... Tänään totensinkin tallilla että miuta ei oikeastaan enää kiinnosta  kisaaminen, haluan oppia ratsastamaan tuollaisilla herkillä kavereilla joilla on paljon annettavaa - menköön siihen vaikka loppuelämä - kisailupuuhat tulevat jos ovat tullakseen mutta vasta kun yhteistyö toimii ( heh, helppohan se on näin kisakauden lopulla sanoa näin kun koko talvi aikaa treenata, katotaan taas miten asianlaita on ensi keväänä ;P)

Mutta kivaa on vaikka tulee tänne raportoitua aina ongelmakohdista - mielenkiinnolla odotan uusia oivalluksia :)


torstai 19. syyskuuta 2013

Inspiroivia videoita Youtubesta

Huippuratsastusta jossa hevonen ja ratsastaja tanssivat yhdessä eleettömästi ja hevosesta näkee että se on täysin luottavaisena ratsastajan alla tasapainossa, tyytyväisenä.

Huh kylmät väreet menee näitä katsellessa ja saa motivaatiota lisää treenata kohti parempaa ratsastusta. Viime kesänä muuten kansallisissa mieleen jäi ratsukko Kikko Kalliokoski 6-vuotiaalla hevosella Kiahan Rainwater - mieletön istunta, tyytyväinen hevonen ja harmoniaa jota ei edes rikkonut palkintojenjaon aikana läheltä yli lentänyt lentokone nousukiidossa mekastaen... vau. 


http://www.youtube.com/watch?v=HgiSmBrx_2M

http://www.youtube.com/watch?v=AfUFMJ9B420

http://www.youtube.com/watch?v=RZhtiCqBAGM

http://www.youtube.com/watch?v=iLXbRu8mxJk

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Istuntaremontti jatkuu....

Eilen otettiin Sannan kanssa miun istunta kunnon syyniin. Miulla on jokaisen hevosen kanssa ollut jo pitkään sellanen "vesihiihtofiilis" - hevonen nojaa ohjaan ja hyytyy/juoksee karkuun alta ja sitten joudun jalalla käskemään ja ollaankin umpikujassa kun rentous häviää hevosen ihmetellessä että pitääkö tässä nyt mennä vai ei?!?

Vesihiihtelemässä....

Vikahan löytyi sitten miun lantiosta joka on kippaantuneena takakenoon - istun liikaa istuinluiden päällä = liikkeentakana pallea lytyssä ja pusken vielä hartioita taakse/eteen.

OMG, WTF??? ;D



Hevosen pitää liikuttaa miuta eikä miun hevosta ja miun pitää löytää hevosen tasapaino ( vauhtipiste) jossa hevosen ja miun painopiste kohtaa. Jos istun tasapainopisteen takana istuinluut paukuttaa hevoseen lisää vauhtia ja irtoan satulasta hölskymään ja heilumaan.

Kevennyskönötys
Lantio korjattiin enemmän vaakatasoon ja ylävartalo siihen päälle nostaen ryhti pallean lihaksilla kannatukseen ilman yliryhtiä hartioihin - fiilis oli alkuun ihan hirveä - tuntui että oon ihan etukumarassa ja lynässä mutta kappas vaan lantio liikkui rentona hevosta myötäillen irrallisena käden tekemisistä ja hevonen rentoutui alle - ohja oli vaan kädessä kevyenä ja jalat ympärillä! Oli kyllä aika mahtava tunne kun hevosta voi todellakin ohjailla painolla ja oman kropan tahdittamana, rakennuspalikat kun on pinottu oikein päällekkäin on tasapaino helppo löytää ja rentoutua. Tai no helppoa ja helppoa, vielä riittää miun  istunnassa remontoitavaa - lauantaina Sannan kanssa ja ens viikolla x 2 Paken valkuissa jatketaan teeman ympärillä :)

Veikko tarkkailee tilannetta aidantakaa


lauantai 14. syyskuuta 2013

Istuntatunti

Tänään treenattiin Paken valkuissa istuntaa joka olikin piristävä ja tarpeellinen poikkeus treenailuihin.
Mie istun selässä kyllä korrektisti mutta liiankin paikoillaan varsinkin lantiolla ja samalla jarrutan ja hidastan hevosen liikkumista. Tai istun liian takana peffalla takanojassa  jolloin hevonen vaan kiihdyttää vauhtia, puristaudun reisillä satulaan ja käsi jää kovaksi - kaasu ja jarru yhtäaikaa päällä. Sormet jää auki ja laukassa yläkroppa heijaa liikaa joka sekin on kiihdyttää hevosen tahtia

Tänään poljettiin polkupyörää, istuttiin ravissa 2 askelta alas ja 2 ylös, haettiin oikeanlaista kevennystä ( ei liian ylös), etsittiin lantiokorin oikeaa asentoa, liikuteltiin istuinluita vuorotellen hevosen rytmissä ravissa, hartiat rennoiksi ja alasvaluviksi...

Päivän tärkein ahaaelämys oli etten tosiaan kiihdytä hevosen tahtia istumalla ylävartalo ja paino liian takana joka on merkki hevoselle mennä eteen - jos hevonen juoksee alta on tärkeää istua "enemmän lavoilla" eli siirtää omaa painoa enemmän hevosen päätä kohti - paino istuinluilta häpyluille ja muutenkin istua häpyluun ja istuinluiden muodostaman kolmion päällä - ei edessä eikä takana.

Istuinluiden liikuttelu vuorotellen hevosen rytmissä rentoutti Pikkiksen heti ja liikkeeseen tuli enemmän joustoa ja ilmaa alle, samalla hevosen tahtiin ja tempoon pystyi vaikuttamalla pelkällä oman tahdin muutoksella - tahdittamaan hevosta miun haluamaan suuntaan - aika mieletön fiilis :)

Toinen juttu oli mielikuva linnusta nyrkin sisällä - sormien pitää olla kevysti kiinni niin ettei lintu pääse karkuun muttei puristu kuoliaaksikaan liian tiukassa nyrkissä.

Vitsi, olo on kuin tehosekoittimen läpi käyneellä - löysä ja voimaton mutta onnellinen :D
Pikkis on kyllä loistava opettaja - tekee juuri niinkuin pyydän - jos pyyntö esitetään väärin tulee senmukainen reaktiokin ja oikein pyydetty asia palkitaan. Istunnalle herkkä hevonen joka jännittyy jos jännityn ja säilyy rentona jos kuskikin sitä on. 



torstai 12. syyskuuta 2013

Reidet ja polvet irti!

Rento ja suora - tasapainossa

Tuossapa tämänpäivän tärkein oppi valmennuksesta. Herkästi jään varsinkin siirtymisissä puristelemaan joka taas tuntuu hevosta inhottavalle eikä siirtymisestä tule sitten pehmeä ja rento. Samoin ylipäätään Pikkis on herkkä ja jos jää puristelemaan tai ohjalle itse roikkumaan hevonen jännittyy alle.
Tänään Rekulla P oli aika jännittynyt jo valmiiksi, tosi kova niskasta ja alakaula pyrki esiin ja selkä + lavat alas ja takaset tallissa...


Jännittynyt, alakaula vahvana, takajalat jossain kaukanaaaaa eikä hevonen kanna itseään
Sama homma kuin yllä, lavat ja takaosa karkuteillä, tulee kättävasten
Kun heppa tuntuu kovalle ja pinkeälle pitäisi itse istua siellä kyydissä mahdollisimman rentona ettei kovetu hevosen mukana. Pehmeät ja määrätietoiset avut joilla houkutellaan hevonen kuulolle. Uh, kuulostaa helpolle mutta kovan ja jännittyneen pollen kyydissä ei olekkaan niin helppoa istua. Ja juuri sillä omalla mukautuvalla istunnalla se hevonen saadaan rennoksi alle. Tänään treenattiin paljon juuri tuota liikkeen mukana liikkuvaa lantiota etten vaan pönötä kyydissä jäykkänä vaan annan  hevosen liikutella istuinluita ja lähden liikkeeseen mukaan - ja kappas Pikkis rentoutui alle :)
Samalla sain hyvää opastusta Pakelta mikä on hyvä tempo ja jalalla on myös uskallettava ratsastaa niitä lapoja ylös ( =takasia aktiivisemmiksi) - ei liian lyhyttä ohjaa ettei rullaa edestä ja saa tilaa nousta ja polkea.

Rentona ja pyöreänä
Ja taas tasapainossa
Takaosa alla, pyöreänä
Pirun hankala laji, jonkinlainen pepputuntuma on muodostunut jo miulle miltä hevonen tuntuu kun menee hyvin, mutta esim. tuo jännityminen ja miten/milloin reagoida oikein kun hevonen on ihan kova alla - siihen tarviin apua valmentajalta joka näkee tilanteen ulkopuolelta. Ja oikeastaan tosi hyvä että ongelmat tulee juuri valmennuksissa  esiin - silloin niihin saa heti apua eikä jää yksin märehtimään mitä tässä nyt tekis :)

Treenit jatkuu lauantaina :)

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Reenit jatkuu

Eilen meillä ei Pikkiksen kanssa sujunut jostainsyystä yhtään. Heppa oli löysä ja haluton, toisaalta pinkeä ja lentoonlähössä - näitä kahta vaihdellen. Millään en saanu takaosaa alle polkemaan ja siten lapoja ylös. Hevonen kaatui joko kättä tai jalkaavasten kokoajan. Ihan katastrofi koko ratsastus. P oli yön aikana jyystäny sokeripaukku - Lickitin kerralla ja miullakaan ei päivä ihan rennoimmasta päästä ollut ja olo vähän takakireä - liekö noilla vaikutusta?

Tänään paremmilla fiiliksillä ja rennompana selkään. Sannan ohjeet takaraivossa keräilin ohjat lempeästi käsiin ja pehmeästi istunta, käsi ja jalka rentona - ei hyökkäystä hevosenkimppuun heti alkuun vaan rentouden kautta. Tehtiin paljon väistöjä, asetteluja ( lavat sisään/ulos), vastalaukkoja kokoajan ajatuksellä " älä puristaudu, älä vedä,älä työnnä....". Laukassa P oli vieläkin vähän vahva ja jännittynyt vaikka yritin istua jalat rennosti alasvaluen ja käsi myödäten, vähän kuumeni vastalaukoista ja juoksi käteen sisään.





Vastalaukkakaaria. Huonot tiet, paremmin suoristus keskellä eikä väistömäisesti takas uralle. Lyhyellä kentällä vähän haastavaa tehä tarpeeksi loivat kaaret ( seli seli ;))


Kivan pyöreänä ja rentona ylälinjasta, takaset alla.  Ja muistin jopa suoristaa kulman jälkeen!



Loppuun P väläytti ihanan pehmeää ja rentoa ravia. Oon paljon vuorotellut kokoamisen ja matalan muodon kanssa - palkkioksi saa vähän venytellä.

Liikaa kättävasten jännittyneenä, kuski könöttää

Kaarre
Venyyyyy
Lisää venytyksiä

Loppu/välijuoruilut
Tallikissa Aapo
Ensi viikolla käyn Pakessa to ja la hakemassa lisäopastusta. Olisi ihanne että joka kerta kun menen kentällä joku olisi korjaamassa heti ettei huonot tavat pääse juurtumaan, mutta tuohon tulee valitettavasti jo lompsan rajat vastaan ja on vaan puksutettava välillä omineen.



MAINOS:

Myynnissä n. 1000km ajetut nastarenkaat Cooper Discoverer Snowgroove 235/75R15  maasto/lava-autoon. Olleet kakkosauton käytössä vain yhden talven harvakseltaan, ostettu uutena 2012 syksyllä.  HP 400 euroa/tarjoa p. 044-5370775


kulutuspintaa reilusti jäljellä ja hyvät nastat




keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Mietiskelyjä

Kapsoni tipahti tänään postiluukusta joten pääsee juoksuttelemaan Pikkistä sen avulla. Kiva katella kun hevonen venyttelee alas kaikki lihakset löllöinä ja pyöreinä. Vieläkun pääsen ratsastamalla joskus samaan lopputulokseen...

Tässä mallia:

http://www.youtube.com/watch?v=B2TG9VexIzs&list=TL2GXtKyyjE08


Sannan ohjeistuksessa jumppasin maanantaina Pikkistä.  Lavat ylös, ulkolapa tekemään isompaa liikettä ja kaarta takaulkojalan ottaessa enemmän painoa samalla kun sisätakanen on aktiivinen ja alla. Tavoitteena että hevonen jää pyöreänä alle myös ilman ohjien vaikutusta ja nostaa ratsastajalle paikan lapojen taakse "paljon hevosta edessä" kuten Marko asian ilmaisi. Mutta sitä "paljoa hevosta" ei tehdä ohjalla vetämällä hevonen korkeaan muotoon ja painostamalla samalla pohkeella (jolloin lavat ja selkä on alhaalla) vaan istunnalla ja nostamalla koko rintakeä, selkä ylös ja takaosaa pyöreänä alle ja edestä hevonen on pyöreä ja alkuun matala.....ja siinä se ratsastuksen hankaluus piileekin.

Showravin alkulähteillä:  liike suuntautuu alas, selkä on notkolla, etuset huitoo ja takaosa jää ( kuva: ARR Center)

Sama tilanne ilman ratsastajaa
Tavoitteena tämä hevosen voimistamiseksi oikein ( kuva ARR center)

Ja sama ratsastajan kanssa


Ah... ihanan hankalaa vaikka toisaalta niin yksinkertaista kun kuvista katsoo.
Pikkis on isoliikkeisin hevonen millä oon koskaan mennyt - iso, lennokas ja todellinen ratsastajan peili. Oman istunnan kanssa on tekemistä ettei jää puristelemaan ja toisaalta käden pitää olla salliva ettei aleta lipsua tuonne showravi-puolelle. Hankalaa.... ja hevonen vielä voimaton ja tarvii miun istuntaa ja ratsastusta avuksi tasapainottamaan etten keiku liikkeen edessä tai takana heitellen painopistettä minne sattuu.

No mutta etiäppäin mennään ja mielenkiintoinen matka on edessä - Just enjoying the Ride :D