Huuuh, oli eilen illalla ihan naatti kun suoraan töistä kuskailin hepan yksin valmennukseen ja sieltä pois, aika kukkua hommaa yksin ajaa ja laittaa hevosta liukkaalla kelillä, pimeässä ja pakkasessa.... epäonnea ja onnea oli myös matkassa kun suitsia laittaessani hepan seistessä kopissa vielä auki roikkunut kankiketju kiilautui etupuomin kiinnikkeeseen - Ritke säikähti sitä ja kiskaisi ketjun koukun auki ja irti... Pake onneks pelasti miut tuomalla nivelet tallilta perässä. No oppia ikä kaikki, empä jätä ketjua enää auki roikkumaan missään tilanteessa. Hevoselle ei onneksi sattunut mitään.
Valmennus menikin sitten ihan huipusti, tehtiin aika perusjuttuja mutta Ritke toimi hyvin. Loppuun vähän väsähti ja jäi ohjalle roikkumaan eikä jaksanut kantaa vaan yritti juosta laukassa alta pois, meni alun tosin niin hyvin että se on jo hieno juttu sinänsä.
Sain pidettyä ylävartalon jämäkkänä ja ryhdikkäänä, kyynerpäissä kulmat. Vielä pitää oppia myötäämään kyynerpäästä/nyrkistä ( ei siis ylävartalon kyyristelyjä :D) tarpeeksi nopeasti kun hevonen myötää etten jää itse vetokisaan.
Heh, Kiki kysyi kun oli katellut meidän menoa että meinaatko vielä tämänkauden mennä helppoa A:ta vai ollaanko jo aloitettu vaihtojen harjoittelu vaativia silmällä pitäen... uuups.... ihan A:ta vielä mennään kun just ollaan kisaura viimevuonna aloitettu, kuski sekä hevonen ;D Mutta kiva että ollaan sen verran edistytty että hyvältä näyttää.
Tänään luvassa videomateriaalia ja apulainen mukana matkassa, laitan iltapäivällä raporttia :)
Terkuin Niina
PS. Ja jos jollain lukijoista joutavaa aikaa/innostusta/halua alkaa miun kisa/valmennushoitajaksi ruokapalkalla/tai sopimuksen mukaan ilmoittautukaa allekirjoittaneelle ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti