Sanna opetti miulle torstaina miten Pikkiksen saa liinanpäässä venyttelemään eteenalas ja käyttämään kroppaa rennosti ja letkeästi. Kapsoni päähän ja painoa ulkotakajalalle ( pois sisäetuselta ) jolloin hevonen heti rentoutui ja alko päristellä tyytyväisenä sekä laski päänsä rennosti alas venytellen koko ylälinjaa. Suu toimi hyvin valkoista "vaahtoa" ilman kuolaimiakin ja peppulihat heilui rytmikkäästi.
Heppa oli tosi tyytyväinen ja eilen kokeilin omineen saanko saman aikaseksi itsekseni - onnistui! Kapsoni laitettu tilaukseen :)
Tänään ratsin samoja fiiliksiä hakien - paljon työskentelyä matalana ja pyöreänä jotta jumahtaneet lihakset saisi auki, venyttävää ja rentouttavaa jumppaa. Pikkis rentoutui taas tosi hyvin ja pöristeli hyvät palkkiot miulle kun löysin viimein oikeat napit miten hänen Arvoisaa Hienouttaan tulee ratsastaa ;)
Pyöreän työskentelyn jälkeen pyysin nousemaan korkeampaan ryhtiin ja tehtiin vähän jumppaa myös väistöillä, temponvaihteluja, isoja ympyröitä jne.
Vitsi oli kyllä hienoa ja Pikkiksen löydettyä ( tai siis mie annoin siihen mahdollisuuden) ulkotakasen ja tasapainon miekään en lentänyt enää vas. kierroksessa painon kanssa ulos enkä sisään johon olen jo valmiiksi könällään. Istuinluut löyti paikkansa ja hevonen kannatteli miut läpi kaarteiden paremmin kyydissä.
Huh huh, vaikka hienosti meneekin nyt on kokoajan sellanen tunne että jonkun pitäsi olla valvomassa aina kun hyppään kyytiin - tarvin tällähetkellä tosipaljon ulkopuolista apua siinä miltä hevonen näyttää ulospäin ja milloin se kulkee oikein että voin yhistää fiiliksen pepunalla oikeisiin kohtiin milloin menee hyvin ja milloin jotain pitää muuttaa ja miltä se sitten taas tuntuu.
Sanna tulee huomenna ohjeistamaan lisää Pikkiksen saloja, pääsen toivottavasti taas askeleen eteenpäin paremmin sisälle uuteen heposeen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti