Picolino

Picolino

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Peltotie. Hiljaisuus. Aurinko ja alla tanssiva hevonen ♥



Mieletön ilma tänään! Vaikka välillä oon manannut Suomen vuodenajat alimpaan... no sinne.. niin kyllä täytyy myöntää että pitkän ja pimeän talven jälkeen nää kelit hivelee sielua ja tuntuu erikoisen hyvälle.

Ritken kanssa ollan jatkettu käppäilyä, kahden viikon päästä ois lupa aloittaa ravipätkät. Äkkiä se aika kuiteskin menee vaikka talvella toipumisaika tuntui ikuisuudelta.

Eikka


Kävin tänään Eikkaa ratsastamassa ja taas poika nosti hymyn korviin. Maanantaina jätettiin hommat hautumaan laukannostojen tiimoilta ja tänään selvästi hevonen muisti tehtävän ja laukat nousi ilman puolen kentän kiihdyttelyä! Maanantaina tein isolla pääty-ympyrällä avon-tapaista taivutusta reilusti sisään johtavalla ohjalla asettaen ja käärien hevonen sisäpohkeen ympärille josta laukannostot ja samaten raviin siirtymiset sisäpohkeen ympärillä ja sisäänasettuneena. Samaten juoksutuskäskyt laukkaa myöden olivat hautuneet viikon aikana ja Eikka keskittyi miuhun tammoista välittämättä.
Hieno ukko kerrassaan! Käytiin loppukäynnit talutellen maastossa, oon yrittänyt pitää hommaan kivana ja mielenkiintoisena menemällä kentällä vain sen verran että homma toimii ja loput jotain muuta kivaa - palkkio hevoselle.

Veikon kanssa mentiin tänään auratulla peltotiellä kangilla "koulu-maastoyhdistettyä" treeniä.
Veki on tarkka pohjista eikä suostu liikkumaan jos tuntee että pohja raksuu ja liukuu alla kuten nyt kevään tullessa kentän pohja tekee.
Kankien kanssa oon pitänyt nyt alkuun pikkuturpista joka tasaa kangen heilumista suussa nyt totutteluvaiheessa. Tehtiin laukanvaihtoja käynnin ( + muutaman raviaskeleen ) kautta - ja taas autoin hevosta kietoen tulevan sisäpohkeen ympärille " avon" asentoon ja asetus sisälle - hyvin nousi aina se laukka jota haettiinkin :) Jatkossa toki tarkoitus tehdä nostot suoremmalla ja vain asetetulla hevosella mutta miusta tuo on hyvä kikka selkeästi osoittaa kumpaa laukkaa haetaan kun hommaa vielä treenataan.
Avotaivutukset sujuu uraapitkin tosi hyvin ja sulkutaivutukset tosi loivalla taivutuksella menee jo kivasti. Heh mutta suoruus.... :P Veikko on niin herkkä että tarjoaa kaikkia oppimiaan koukeroita sen sijaan että menisi vaan suoraan molemmilla ohjilla ja pohkeilla :D Eli aakkosissa pitää palata aina alkuun ja tehä eteenratsastuksia ja suoristuksia alkuun ennenkuin voi pyytää väistöjä ja tehtävien +väistöjenkin välillä tarkistuksia onko hevonen pohkeiden edessä ja suoristuuko. Mutta kiva kun on herkkä ja hieno heppa :)

Omia haasteita tuli taas myös muisteltua tuolla Vekin selässä - paino jalustimille, alapohje ja käsi hiljaa ja tukeva korsetti etten ite käy heilumaan hevosen tarjotessa mutkia vaan ohjaan itse istunnalla myös suoraan ja autan. Ja asettava ohja ei ole veto taakse jolla hevonen vain taittuu niskasta nutturalle vaan enemminkin pieni johtava ohjasote joka vie sivulle - ei taakse jolloin hevonen pääsee pyöristymään ylälinjasta.

Huh tulipas pitkät luritukset ja analyyssit....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti