Heppaterapiaa

Viikonlopun myllerryksien jälkeen muistin taas miksi joskus olen alkanut harrastaa ratsastusta ja hevosia. Ne ovat äärettömän terapeuttisia eläimiä joiden kanssa touhuillessa muu maailma unohtuu hetkeksi ja kokee elävänsä hetkessä - ei menneisyydessä eikä tulevassa vaan juuri siinä missä ollaan menossa, läsnä. Ratsastaessa erityisesti keskittyy niin paljon yhteistyöhön hevosen kanssa että se melkein vastaa meditaation tai joogan tuomaa fiilistä - kaikki hulina mielessä pysähtyy ja sama olo jatkuu muutaman tunnin kunnes arki tempaa taas mukanaan.

Juoksuttelin Pikkistä tänään kapsonilla kun en kyennyt ratsastamaan ja oli kiva huomata että sateen rummutuksesta ja kattomuovien läpsymisestä huolimatta hevonen luotti miuhun vähän paremmin - ei enää säpsynyt jännittyneenä vaan laski päätään ja hömpsötteli rauhallisessa temmossa. Miusta Fia Lindh kuvasi HIHS:n tv-lähetyksessä hyvin herkän hevosen sielunmaisemaa; Masi pelkäsi tv-kameroita ja hallikauden alussa yleisöä ja haki turvaa ratsastajasta joka rauhoitti hevosta että kaikki on okei, mennään vaan. Meillä on isot hallit ja tv-kamerat vaan unelmissa mutta tuosta lauseesta tavoittaa miusta hyvin mikä on tärkeintä - rentous ja luottamus kun hevonen on herkkä ja helposti jännittyvä.

Linkin takana miusta aika hyvä näkökulma asiaan:  http://elainkoulutus.wordpress.com/2013/10/28/esteratsastus-on-turvallista/

Mutta mie olen joutunu myös miettimään mihin kannattaa uhrata jatkossa aikaa ja vaivaa; maneesin kattoriekaleiden lepatusta säikkyvän herkkishevosen rauhoittelemiseen kertatoisensa jälkeen/ajamalla trailerilla maneesille muutama kerta/vko/miten hevonen liikkuu talvella ulkokentällä jos vähänkään mukurainen pohja...... vai viemällä hevonen kokonaan olosuhteisiin joissa asiat on jo lähtökohdiltaan helpompia meille ja päästään ehkä eteenpäin vähemmällä vaivalla. Alan pikkuhiljaa kallistua tuon helpomman vaihtoehdon puoleen ja tammikuuksi mennään maneesitallille alivuokralaisina treenaamaan ja varmaan sinneppäin muutenkin nyt suunnataan kunhan tilaa tulee.

Pikkis aasinkorva

 

Yhteiset intohimot

Kermapeppu ry:n karkkipäivä

No okei syön mää tätä ihan tavallistakin hevosten evästä -heinääkin välillä ;)