Picolino

Picolino

lauantai 20. huhtikuuta 2013

kuva viimekesältä


Perhoset lentelee, peipposet laulaa, aurinko, lämpö.... ihanaa!

Veikon kanssa mentiinkin tänään kotikentällä kuljetuskalusto-brobleemien vuoksi ja hyvää treeniä tulikin kun Vekin kaksi suurinta "vihamies-ruunaa" tuli samaan aikaan kentälle. Veikko on mielestään tallin etuoikeutettu johtaja, tammojen armoitettu suur-rakastaja one and only ja kyseisille ruunille pitää aina pikkusen pullistella asian tiimoilta :D

Varsin pörtsäkkänä mies kävi mutta liikkeesen tulee ihan erilainen liito ja elastisuus tuolloin - aikas makeen tuntuista kun hevosta on edessä ylämäessä ja takaosa polkee :) Keskittymisosiota pitää vielä harjoitella ja pitää huolta ettei pullista ulkokylkeä läpi jalan ja ulko-ohjan .

Ja miun istua hiljaa kädellä ja jalalla heilumatta vakaana kun hevonen hyrrää alla ja tarvittaessa jalan olla nopea muttei kova eikä puristeleva - Veikko käy tuossa mielentilassa vaan puskemaan apuja vastaan jos ite jään kiinni liiaksi.
Hevoset ovat juuri sellaisia minkälaisiksi ne ratsastamme -karu totuus :)

Veikon kanssa on suunnitelmissa Helppo B:3 Vipelessä 11.5 ja mahdollisesti 18.5 Mikkelissä eka A:n rata, Helppo A:2 joka avoin suomenhevosille.
A:n tehtävissä ei ole mitään mitä Veikko ei jo osaisi, tasaisuutta, rentoutta ja keskittymistä myö tarvitaan vielä rutkasti mutta sitä tulee vaan kokemuksen myötä.



Eikka oli alkuun vauhdikkaalla tuulella ja annoin pöristellä liinassa turhat kevät-höyryt pois. Taas huomiota miuhun ensin liinassa ja sitten ratsailla. Alkuun muisteltiin pohkeiden merkitystä ja sitten pidätteet ja asetukset läpi - hieno mies :) Laukka-asia oli selvästi hautunut lisää ja nousi hyvin pohkeesta ilman kaahotusta :) Loppuun 20 min maastokävely.

Hyppäsin vielä Ritken selkän ja käytiin tunnin maastokävely. Jännää oli kun puskat tutisi tuulessa ja piti ihan yksin uskaltaa kävellä kaikista jännistä paikoista ilman edellä kävelevää ihmistä, hih :)
Jalan ruvet alkaa pikkuhiljaa irtoilemaan, seuraava jännityskohta tuleekin sitten niiden irrottua lopullisesti, yleensähän alla pilkottaa yhä pala raakapintaa joka nappaa herkästi uuden bakteerin. Betadinehaudetta siis luvassa vielä kunnes haavat täysin parantuneet.

Huomenna Vekin kanssa Rekulle jos luoja ja kuljetuskalusto suo :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti